Ajankohtaiset julkaisut

Rebecca Myllylä on pro gradu – tutkielmassaan tutkinut reumaattisten sairauksien ja suun terveyden välisiä yhteyksiä. Lisäksi hän on selvittänyt, miten reumaattisia sairauksia ja niiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä tulee huomioida suun terveydenhuollossa. 

  • Sairaanhoitajasta reumapotilaan hoidon asiantuntijaksi 30.3.2021.docx 836 KB
    Artikkelin kirjoittaja Tinja Saarela opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi. Artikkeli on kirjoitettu osana opintoja FT, THM, ESH Eila-Sisko Korhosen ohjauksessa. Saarela on aikaisemmalta koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti ja työskentelee Suomen Reumaliitossa.

Kirsi Taimenen väitöskirjaThe many faces of vasculitis: diagnostic challenges and economic burden on tarkastettu Turun yliopistossa 10.9.2021.

Ote yliopiston tiedotteesta: Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Kirsi Taimenen väitöstutkimuksessa selvitettiin PET-TT-kuvantamisen merkitystä niissä tapauksissa, joissa potilaan epämääräisten oireiden taustalla saattaa olla vaskuliitti. Tutkimuksessa arvioitiin myös vaskuliittia sairastavien potilaiden diagnoosivaiheen viivettä ja tähän liittyviä kustannuksia. Tutkimus käsitteli lisäksi harvinaista yhteyttä suurten suonten vaskuliitin ja syövän hoitoon käytettyjen lääkkeiden välillä.

PET-TT-kuvantaminen osoittautui hyödylliseksi vaskuliittien diagnostiikassa, sillä yli puolella potilaista todettiin hoidollisesti merkitsevä löydös. Glukokortikoidilääkityksen eli kortisonin matalampi annos ja lyhyempi käyttöaika olivat merkitsevästi yhteydessä siihen, että PET-TT-kuvantamisessa paljastui verisuonitulehdus.

– Monilla sairaalahoitoista vaskuliittia sairastavilla potilailla diagnoosiviive oli huomattavan pitkä, jopa kuukausia, mutta yksilöllinen vaihtelu diagnoosiviiveissä oli suurta. Diagnoosiviiveen ja korkeampien kustannusten välillä oli merkittävä yhteys. Vaikka PET-TT on kallis tutkimus, se ei yksinään ollut merkittävä kustannustekijä diagnoosivaiheen kokonaiskustannuksissa, Taimen sanoo.

Harvinaisena ilmiönä tutkimuksessa tunnistettiin akuutti suurten suonten vaskuliitti kuudella rintasyöpää sairastavalla potilaalla, joille kehittyi verisuonitulehdus syöpähoidon aikana. Potilailla esiintyi korkeaa kuumetta ja yleisvoinnin laskua.

– Vasta kuvantamistutkimuksissa oireiden aiheuttajaksi paljastui vaskuliitti, jonka aiheuttajana oli todennäköisesti tietyt syöpähoidon aikana käytetyt lääkkeet, etenkin valkosolukasvutekijä. Vaskuliitti rauhoittui altistavan lääkityksen loppuessa, Taimen kertoo.

Tämä potilassarja ja aiheesta laadittu systemaattinen kirjallisuuskatsaus puoltavat Taimenen mukaan harvinaista syy-yhteyttä suurten suonten vaskuliitin, solunsalpaajahoidon ja valkosolukasvutekijän välillä.